Augustinuksen kääntyminen

Aurelius Augustinusta (354 jKr-430 jKr) pidetään yhä yhtenä merkittävimmistä läntisen kirkon kirkkoisistä. Augustinus jätti jälkeensä monia filosofisia ja teologisia tekstejä. Monet reformaation liikkeellepanijoista (kuten Calvin ja Luther) ovat ammentaneet näkemyksiään Augustinuksen tekstejä käyttäen. Yhtenä tunnetuimmista Augustinuksen teoksista voidaan nähdä n. vuonna 400 jKr julkaistu "Tunnustukset" - Confessiones. Teoksessaan hän kuvaa omin sanoin kamppailuaan lihaa vastaan. Tämän maailman himoja vastaan. Augustinus eli useita vuosia hukuttaen itsensä lihan himoihin. Hän ei kuitenkaan kokenut saavansa lopullista rauhaa ja riemua niistä. Vuosien jälkeen hän tutustui Jumalan sanaan ja erityisesti eräs kohta Roomalaiskirjeessä pysäytti hänet.

"Meidän on elettävä nuhteettomasti niin kuin päivällä eletään, ei remuten ja juopotellen, siveettömästi ja irstaillen, riidellen ja kiihkoillen.Pukekaa yllenne Herra Jeesus Kristus älkääkä hemmotelko ruumistanne, niin että annatte sen haluille vallan." (room 13:13-14)


Augustinus löysi uuden elämän Kristuksessa. Hän sai voiton niistä himoista, joiden vankina hän ennen oli.

Augustinus kirjoittaa: "Yhtäkkiä oli minulle varsin helppoa ja iloista kieltäytyä maailman turhista iloista. Ilolla nyt heitin pois semmoista, jonka kadottamista olin tätä ennen suuresti pelännyt. Sillä Sinä, Ainoa todellinen viehätys, vieroitit mieleni niistä, samalla kun sait minut kiintymään itseesi, joka olet - ei kuitenkaan lihalle ja verelle- suloisempi kaikkea, mitä suloista löytyy maan päällä; kirkkaampi kaikkea muuta valoa ja samalla sisemmällä sielussani kuin kaikki, mitä siellä salaperäistä löytyy; korkeampi kuin kaiken maailman kunnia, vaikka ei niille, jotka itsestään korkeaa ajattelevat.

Nyt oli sieluni vapaa niistä huolista, joita tämän maailman kunnian ja rikkauden tavoitteleminen tuottaa, vapaa halusta rypeä synnin liassa tyydyttämällä lihan kiihkeitä himoja, ja nyt minä hyvilläni haastelin kuin pieni lapsi sinulle, minun valoni, minun rikkauteni, minun autuuteni, minun Herrani ja minun Jumalani."
(kirkkoisä Augustinuksen tunnustukset 1905, 163-164
Latinan kielestä suomentanut Osv. Stenroth
1905 Kirkkoisä Augustinuksen tunnustukset: Werner Söderström)

Augustinuksen elämää ja kääntymystä tutkiessa, tulee mieleen efesolaiskirje, jossa Paavali kirjoittaa:

Jumala on tehnyt eläviksi teidät, jotka olitte kuolleita rikkomustenne ja syntienne tähden. Ennen te elitte niiden vallassa tämän maailman menon mukaan, totellen avaruuden henkivaltojen hallitsijaa, sitä henkeä, joka yhä vaikuttaa tottelemattomissa ihmisissä.Heidän joukossaan mekin kaikki ennen elimme noudattaen oman luontomme haluja ja tehden niin kuin ruumiimme ja mielemme tahtoivat, ja näin olimme luonnostamme vihan alaisia niin kuin kaikki muutkin.

Jumalan laupeus on kuitenkin niin runsas ja hän rakasti meitä niin suuresti,että hän teki meidät, rikkomustemme tähden kuolleet, eläviksi Kristuksen kanssa. Armosta teidät on pelastettu. (ef 2:1-5)

Tässä vielä ote John Piperin saarnasta, jossa hän käsittelee Augustinuksen kääntymystä.