Varmuus pelastuksesta

"Tutkikaa itseänne, oletteko uskossa. Pankaa itsenne koetteelle. Ettekö huomaa, että Jeesus Kristus on teidän keskellänne? Ellei niin ole, ette selviydy koetuksesta"
(2.kor 5:13)

Voiko kristitty olla varma omasta pelastuksestaan? Mietitkö sinä koskaan sielusi tilaa? Niin monet ihmiset sanovat olevansa kristittyjä ja kuitenkin elävät kiinni täysin tässä maailmassa. Tämä maailma on heille paljon rakkaampi kuin meidän Herramme. Sanon tämän koska itse olin ennen samanlainen. Raamattu myös sanoo meille:

"Älkää rakastako maailmaa, älkää sitä, mikä maailmassa on. Jos joku rakastaa maailmaa, Isän rakkaudella ei ole hänessä sijaa. Sillä mitä kaikkea maailmassa onkin, ruumiin halut, silmien pyyteet ja mahtaileva elämä, se kaikki on maailmasta, ei Isästä. Ja maailma himoineen katoaa, mutta se, joka tekee Jumalan tahdon, pysyy iäti. " (1.Joh 2:15-17)

Niin moni ihminen saattaa suullaan tunnustaa olevansa kristitty, mutta elämällään kieltävät Pyhän Hengen todellisuuden. Voisiko se johtua siitä etteivät he ole alunperinkään kokeneet Pyhän Hengen uudesti synnyttävää voimaa? Mistä me sitten erotamme Pyhän Hengen todellisuuden ja väärän pelastusvarmuuden?


Suurten kysymysten äärellä meidän tulee aina mennä Jumalan sanan luo ja tutkia mitä meille sanotaan tästä asiasta.

Nämä asiat yksinään eivät sinua pelasta:

1. "Uskot Jumalan olemassa oloon"

Pääsenkö minä presidentinlinnaan sillä, että minä uskon presidentin olemassaoloon? En, tarvitaan siis muutakin, kuin pelkkä usko, että on olemassa Jumala.

"Sinä uskot, että Jumala on yksi ainoa. Oikein teet- pahat hengetkin uskovat sen ja vapisevat" (Jaak 2:19)

2. "Yrität parhaasi mukaan olla hyvä ihminen"

"Sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta"
(Room 3:23)

Kukaan ei voi miellytttää Jumalaa omilla teoillaan, tai valmistaa itseään siihen että Jumala voisi meidät pelastaa "hyvien tekojemme" tähden. Totuus on se, että jokaisessa meidän "hyvässä" teossa on mukana syntiä.


"Kaikki me olimme kuin saastaiset, ja niinkuin tahrattu vaate oli kaikki meidän vanhurskautemme. Ja kaikki me olemme lakastuneet kuin lehdet, ja pahat tekomme heittelevät meitä niinkuin tuuli." (Jesaja 64:6 KR 33)

Pyhä ja oikeudenmukainen Jumala näkee meidän sisimpäämme. Hän joka on luonut niin korvan kuin silmämmekin, ei muka näkisi meidän sydämeemme? Jokainen meistä on rikkonut Jumalaa vastaan. Jotta Jumala olisi pyhä ja oikeudenmukainen hän ei voi päästä syntistä ihmistä lähelleen. Tarvitsemme sovittajaa.

"Kuka siis on tämä sovittaja?"

"Jumala on yksi,ja yksi on välittäjä Jumalan ja ihmisten välillä,
ihminen Kristus Jeesus.

Hän antoi itsensä lunnaiksi kaikkien puolesta, todistukseksi Jumalan tarkoituksesta, kun oikea aika oli tullut."
(1.Tim 2:5-6)

-Hän on siis Jeesus Kristus, joka tuli ihmiseksi meidän keskellemme sovittaakseen meidän rikkomukset(syntimme).

"Okei, no mitä tässä sitten pitää tehdä?"

"Aika on täyttynyt, Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Kääntykää ja uskokaa evankeliumi!"

-Ai, että kääntyä mistä? Jeesus käskee meitä kääntymään synneistämme ja uskomaan häneen.
Eli laittamaan luottamuksemme yksin häneen, ei itseemme, eikä meidän omiin tekoihimme.

"Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa." - Jeesus Kristus (Joh 3:7)

"Mistä minä tiedän olenko todella syntynyt uudesti?"

"Hedelmistä te heidät tunnette. Eihän orjantappuroista koota rypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita. Hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, huono puu kelvottomia hedelmiä."
(Matt 7:16)

"Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle! Kaiken on saanut aikaan Jumala, joka Kristuksen välityksellä on tehnyt meidän kanssamme sovinnon"
(2 kor 5:17)

"Tehkää hedelmiä, joissa kääntymyksenne näkyy! "
(luuk 3)

-Eli kun ihminen on syntynyt uudesti Jumalan yliluonnolisen voiman kautta hän on uusi luomus, uusi luomus luonnollisesti tekee uusia asioita. Puu joka oli kuollut on nyt Jumalan voimasta elossa. Se alkaa tuottaa hedelmää. Tämä ei tarkoita, että saisimme uskon tekojen kautta ei todellakaan usko on yksin armosta.

"Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja"
(ef 2:8-9)

Pikemminkin kyse on siitä, että ihminen joka on syntynyt uudesti on uusi luomus. Hän alkaa tuottaa hedelmää luonnostaan. Se on hänelle luonnollista.

"saammeko me Raamatun valossa "tutkia" tilaamme?"

"Tutkikaa itseänne, oletteko uskossa. Pankaa itsenne koetteelle. Ettekö huomaa, että Jeesus Kristus on teidän keskellänne? Ellei niin ole, ette selviydy koetuksesta"
(2.kor 5:13)

"Tämän minä olen kirjoittanut teille, jotka uskotte Jumalan Pojan nimeen, tietääksenne, että teillä on iankaikkinen elämä. "
(1. Joh 5:13)

Johannes kertoo kirjoittaneensa koko kirjeensä, jotta saisimme varmuuden pelastuksestamme.
Meitä kehoitetaan tutkimaan itseämme, suorastaan panemaan itsemme koetteelle uskomme suhteen.

Jos sinulle on nyt herännyt kysymyksiä sielusi tilasta, suosittelen että jatkat lukemista.
Seuraavassa artikkelissa(lähde lopussa) tarkastellaan näitä "hedelmiä" jotka ovat merkkejä meidän kääntymyksestämme.

--------------------

Mitkä asiat todistavat aidosta kääntymyksestä?

Kun on kyseessä kääntymys ja pelastuminen, on tiettyjä seikkoja, jotka ovat osoituksena sen aitoudesta. Nämä seikat, joita seuraavassa luettelemme, ovat tosiasiassa paljon parempia todistamaan kääntymyksen aidoksi, kuin vaikkapa ihmeet (vrt. Matt 7:22,23) tai runsas puhe hengellisistä kokemuksista ja tunteista, jotka voivat olla ominaista monille väärän varmuuden omaaville henkilöille. Jos sinä itse et havaitse seuraavia asioita ja asenteita elämässäsi, et todennäköisesti ole vielä koskaan tullut pelastuksesta ja Jumalan yhteydestä osalliseksi:

Halu tehdä Jumalan tahto on ehkä selvin merkki aidosta kääntymyksestä. Ihminen ei ehkä kykene sitä aina noudattamaan ja hänellä voi olla kamppailu sen johdosta, mutta jos hänellä ei ole mitään kiinnostustakaan tähän asiaan, ei hän varmastikaan ole vielä pelastunut:

- (Room 7:22) sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin,

- (Room 6:17) Mutta kiitos Jumalalle, että te, jotka ennen olitte synnin palvelijoita, nyt olette tulleet sydämestänne kuuliaisiksi sille opin muodolle, jonka johtoon te olette annetut,

Kaipuu pyhempään elämään on periaatteessa sama asia kuin edellinenkin. Tämä tarkoittaa, että ihminen jatkuvasti haluaa olla puhtaampi elämässään ja päästä voitolle elämässään vallitsevista vajavaisuuksista.

Erona tähän voidaan sensijaan mainita monet väärän varmuuden omaavat henkilöt, jotka usein ovat tyytyväisiä itseensä ja nykyiseen tilaansa. He saattavat myös elää menneisyydessä tapahtuneessa kääntymyksessään, mutta eivät elä Jumalalle nykyajassa. He luottavat itseasiassa Kristukseen pelastajanaan synneistä, mutta eivät kaipaa vapautusta elämässään olevista synneistä.

- (Matt 5:3) "Autuaita ovat hengellisesti köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.

- (Matt 5:6) Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan.

Ihminen muuttuu jatkuvasti ja kantaa Hengen hedelmää on eräs merkki. Tämä ei tarkoita, että muutos voitaisiin helposti havaita esim. muutaman päivän sisällä, mutta pitemmissä ajanjaksoissa ero entiseen pitäisi varmasti olla selvillä. Eli jos 5-10 vuoden kuluttua olemme aivan samanlaisia kuin kääntymyksemme hetkellä, emme varmastikaan ole silloin pelastuneita:

- (2 Kor 3:18) Mutta me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niinkuin muuttaa Herra, joka on Henki.

- (2 Kor 4:16) Sentähden me emme lannistu; vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu.

- (Room 6:22) Mutta nyt, kun olette synnistä vapautetut ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, on teidän hedelmänne pyhitys, ja sen loppu on iankaikkinen elämä.

Tarkempi väärien asenteiden havaitseminen ja niistä luopuminen omassa elämässä kuuluu siihen prosessiin, jossa Pyhä Henki paljastaa ihmiselle hänen sisimmässään olevia vääriä asenteita sekä mielenlaatua ja auttaa ihmistä myös luopumaan niistä. Usein tässä prosessissa ihminen voi tuntea itsensä hyvinkin viheliäiseksi ja läpikotaisin syntiä täynnä olevaksi kuten Paavalikin koki:

- (Jes 6:5) Niin minä sanoin: "Voi minua! Minä hukun, sillä minulla on saastaiset huulet, ja minä asun kansan keskellä, jolla on saastaiset huulet; sillä minun silmäni ovat nähneet kuninkaan, Herran Sebaotin.

- (Hebr 4:12,13) Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija;

13. eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili.

- (Room 7:24,25) Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?

25. Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.

Hätä muiden sielujen pelastuksesta on yksi tärkeimmistä merkeistä. Eli kun ihminen on tullut itse pelastetuksi, tulee hänelle välittömästi hätä myös muiden sielujen kohtalosta. Jos meillä ei ole huolta muiden kohtalosta, emme varmastikaan ole pelastuneita:

- (Room 9:1-3) Minä sanon totuuden Kristuksessa, en valhettele - sen todistaa minulle omatuntoni Pyhässä Hengessä -

2. että minulla on suuri murhe ja ainainen kipu sydämessäni.

3. Sillä minä soisin itse olevani kirottu pois Kristuksesta veljieni hyväksi, jotka ovat minun sukulaisiani lihan puolesta,

- (Room 10:1) Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa heidän edestänsä, että he pelastuisivat.

- (1 Kor 9:22) heikoille minä olen ollut heikko, voittaakseni heikot; kaikille minä olen ollut kaikkea, pelastaakseni edes muutamia.

Halu rukoilla, erityisesti muiden ihmisten pelastumisen puolesta, johtuu paljolti edellisestä asiasta. Eli kun ihmiselle on selvinnyt, että muut ovat menossa kadotukseen, alkaa hän välittömästi rukoilla näiden puolesta, ettei niin kävisi ja että Jumalan työ muutenkin edistyisi. Rukous ja halu lisätä sitä edelleen on yksi aidon kääntymyksen merkkejä:

- (Room 10:1) Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa heidän edestänsä, että he pelastuisivat.

- (1 Tim 5:5) Oikea leski ja yksinäiseksi jäänyt panee toivonsa Jumalaan ja anoo ja rukoilee alinomaa, yötä päivää;

- (1 Sam 12:23) Ja pois se minusta, että tekisin sen synnin Herraa vastaan, että lakkaisin rukoilemasta teidän puolestanne ja opettamasta teille hyvää ja oikeata tietä.

Halu lukea Raamattua ja pitää sitä Jumalan sanana kuuluu aidon kääntymyksen yhteyteen. Me voimme tällöin saada ikäänkuin sisäisen ymmärryksen asiasta, vaikka ennen olisimme ajatelleet aivan toisin. Meille voi tulla myös murhe siitä, jos Raamatun arvovaltaa murennetaan tai Jumalan tahto yhteiskunnassa ei toteudu:

- (Ps 119:103-105) Kuinka makeat ovat minulle sinun lupauksesi! Ne ovat hunajaa makeammat minun suussani.

104. Sinun asetuksistasi minä saan ymmärrystä; sentähden minä vihaan kaikkia valheen teitä.

105. Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni.

- (1 Tess 2:9,13) Muistattehan, veljet, meidän työmme ja vaivamme: yöt ja päivät työtä tehden, ettemme ketään teistä rasittaisi, me julistimme teille Jumalan evankeliumia.

13. Ja sentähden me myös lakkaamatta kiitämme Jumalaa siitä, että te, kun saitte meiltä kuulemanne Jumalan sanan, otitte sen vastaan, ette ihmisten sanana, vaan, niinkuin se totisesti on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä, jotka uskotte.

- (1 Joh 2:14) Minä olen kirjoittanut teille, isät, sillä te olette oppineet tuntemaan hänet, joka alusta on ollut. Minä olen kirjoittanut teille, nuorukaiset, sillä te olette väkevät, ja Jumalan sana pysyy teissä, ja te olette voittaneet sen, joka on paha

Halu kristittyjen yhteyteen on sekin yksi kääntymyksen merkeistä. Aina tämä halu ei tosin esiinny niin voimakkaana, mutta jos sitä ei esiinny yhtään, voidaan kysyä, onko ihminen sittenkään kokenut todellista kääntymystä:

- (Room 1:11,12) Sillä minä ikävöitsen teitä nähdä, voidakseni antaa teille jonkun hengellisen lahjan, että te vahvistuisitte,

12. se on, että me yhdessä ollessamme virkistyisimme yhteisestä uskostamme, teidän ja minun.

- (1 Tess 3:12) Ja teille Herra antakoon yhä enemmän ja runsaammin rakkautta toisianne kohtaan ja kaikkia kohtaan, niinkuin meilläkin on teitä kohtaan,

- (2 Piet 1:7) jumalisuudessa veljellistä rakkautta, veljellisessä rakkaudessa yhteistä rakkautta.

--------------------------------
(Lähde: http://koti.phnet.fi/elohim/oletko_tyhma_neitsyt6)

Johannes Kastaja sanoi Fariseuksille: "tehkää hedelmää jossa kääntymyksenne näkyy"

Toinen tessalonikalaiskirje sanoo seuraavasti:

"Sen tähden me rukoilemme aina teidän puolestanne, että Jumalamme pitäisi teitä saamanne kutsun arvoisina ja että hän voimallaan vahvistaisi teidän haluanne hyvään ja saattaisi päätökseen ne teot, jotka todistavat uskostanne."

Kyse on todellakin vain merkeistä/hedelmistä, jotka todistavat uskostamme. Ne eivät ole ehtoja pelastukselle. Eivät kerro meidän paremmuudestamme uskon tiellä. Ei, pikemmin merkkejä siitä että olemme todella syntyneet uudesti.

En todellakaan sano, että noista jokaisen pitäisi ilmetä juuri sillä hetkellä kun tulet uskoon. Kuitenkin sopii tutkia sielusi tilaa sanan valossa, jos et uskosi tiellä lainkaan koe mitään muutosta, tai voittoa synnistä tai edes halua päästä eroon synneistäsi.

Mikä huomasit ylläolevasta tekstistä, että "minussa ei ole mitään todellisia merkkejä siitä että olisin uskossa" niin mene jo tänään Jeesuksen luo. Kyse on sinun elämästäsi, sielustasi. Älä sivuuta tätä asiaa. Etsi häntä, huuda häntä avuksesi.

"Meidän ylipappimmehan jos kukaan kykenee ymmärtämään vajavuuksiamme, sillä häntä on koeteltu kaikessa samalla tavoin kuin meitäkin koetellaan; hän vain ei langennut syntiin.

Astukaamme sen tähden rohkeasti armon valtaistuimen eteen, jotta saisimme armoa ja laupeutta, löytäisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme."
(Hepr 4:15-16)

Mene Herran luo, sellaisena kuin olet. Ole rehellinen tunnusta syntisi ja pyydä että hän pelastaisi sinut. Jeesus lupaa sinulle:

"Kaikki ne, jotka Isä minulle antaa, tulevat minun luokseni, ja sitä, joka luokseni tulee, minä en aja pois."
(Joh 6:37)

"Jokainen joka huutaa avukseen Herran nimeä pelastuu!"

"Yksikään, joka häneen uskoo, ei joudu häpeään."
(Room 10)

”ethän sinä nyt viitsisi enään noita syntejä luetella ihmisille.”

Eräs saarnaaja sanoi puheessaan: ”olemme sukupolvi, joka ei tunne Jumalaa ja siitä syystä olemme vaarassa eksyä” Tämän vertauksen huomaan kyllä täysin todeksi omasta elämästäni. En tuntenut Jumalaa lainkaan. Kuvittelin kyllä olevani kristitty, mutta samalla olin täysin synnin orja ja kiinni tässä maailmassa. Todellakin monet sanovat olevansa kristittyjä mutta elämällään osoittavat väitteensä vääräksi. ”He väittävät tuntevansa Jumalan, mutta teoillaan he kieltävät hänet.” (Titus 1:6) Tämän myös Jeesus tiesi kun hän sanoi: ”Miksi te sanotte minulle: ” ’Herra, Herra’, mutta ette tee mitä sanon?” ”Ei jokainen, joka sanoo minulle; ’Herra, Herra’ pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen isäni tahdon.” (Luuk 6:46, Matt 7:21) Raamattu antaa myös vertauksen siitä että tosi uskovan tunnistaa siitä hedelmistä joita hän tuottaa. Eli siitä elämästä jota hän elää. Kyse ei todellakaan ole siitä, että hän tekisi hyviä tekoja jotta hän pelastuisi. Ei lainkaan! ”Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja.” (Ef 2:8-9)Kyse on siitä, että hän on saanut Jumalan yliluonnollisen voiman kautta syntyä uudesti. ”Jokainen, joka on kristuksessa, on siis uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle!” (2 kor 5:17) Voisi olettaa, että kun ihminen nyt sitten on uusi luomus niin tämä uusi luomus myös tekee uusia asoita, elää uudenlaista elämää.

Miksi ei kirkossamme julisteta näistä asioista? Ei puhuta synnistä, ei uudelleen syntymisestä ei siitä mistä tunnistaa todellisen Jeesuksen opetuslapsen. Minua tämä ainakin suututtaa. Itse olisin vielä kuollut synneissäni ellei Pyhä Henki olisi koskettanut minua erään saarnan kautta jonka johdosta tulin synnintuntoon. Huomasin toivottoman tilani ja sen, että omassa itsessäni en voi mitenkään pelastaa itseäni. En siis voinut muuta kuin luovuttaa ja heittäytyä ristin juureen. Maamme tarvitsee julistusta, jossa uskalletaan puhua synnistä ja kertoa ihmisille, että ilman Jeesusta he ovat kuolleita synteihinsä. Vielä onneksi löytyy julistajia, jotka uskaltavat julistaa rohkeasti Jumalan sanaa. Kansankirkon vastustuksesta huolimattakin. Kuulin eräästä papista joka oli saarnassaan puhunut synneistä, rehellisesti, mitenkään kaunistelematta. Tämän jälkeen eräs toinen kirkossa työskennellyt henkilö sanoi hänelle; ”ethän sinä nyt viitsisi enään noita syntejä luetella ihmisille.” Häntä siis toruttiin koska hän oli julistanut Jumalan tahdon mukaisesti. Miksi ihmeessa tuo henkilö ei sitten halua, että kirkossamme puhuttaisiin synneistä ja saatettaisiin ihmisiä synnintuntoon.

Se johtuu siitä, että sehän nyt saattaisi loukata ihmisiä! Voi kauhea paikka, mitä siitä nyt seuraisikaan jos ihmiset joutuisivät nöyrtymään Jumalan edessä. He joutuisivat myöntämään itselleen että minussa itsessäni ei ole mitään hyvää ja sekin vähä hyvä mitä minulla on on yksin Jumalalta saatua. Ei, eihän selllainen nyt sovi. Hehän pian saattaisivat tulla uskoonkin!

Huomaat varmaan tässä vivahteen sarkasmia, mutta sellainen tilanne mielestäni maassamme on että ei siihen oikein muuten osaa suhtautua. Toki totuus on se, että jos kirkossa julistettaisiin Raamatun mukaisesti se saattaisi jakaa kirkon kahtia. Jeesuksen omat, ne todelliset opetuslapset saisivat sitä Hengen ravintoa jota heidän sielunsa tarvitsee. Eikä Pyhän Hengen liekkiä yritettäisi enää sammuttaa, vaan päinvastoin. Toisaalta taas ns. ”tapauskovaiset” Kokisivat vahvan julistuksen loukkaavana ja saattaisivat luopua kirkkoyhteydestä. Kaikki kun ei eivät halua enää kuulla tervettä oppia. Vaikka tämäkin on taivaan Isän tiedossa ” Tulee näet aika, jolloin ihmiset eivät siedä kuulla tervettä oppia vaan haalivat itselleen halunsa mukaisia opettajia kuullakseen sitä mitä kulloinkin mieli tekee” (2 Tim 4:3) Samalla kansan kirkon olisi vaikea pysyä ”naimisissa” ajan hengen kanssa. Ajan henkeen kun ei nykyään sovi tuo synneistä puhuminen.

Voi kun me kuitenkin tulisimme totuuden sanan äärelle! Sillä siellä on pelastus! Toki se saattaa loukata meidän ylpeyttämme ja laittaa meidät nöyräksi, mutta meidän on ensin nöyrryttävä, jotta Jumala voisi pelastaa meidät! Hän odottaa meitä luokseen. "Tuokaa kaukaa minun poikani takaisin, maan ääriltä tyttäreni, tuokaa jokainen, joka on kutsuttu minun nimiini, jonka olen kunniakseni luonut, muovannut ja valmiiksi tehnyt." (Jes 43:6-7)