Kenen ohjauksessa sinä olet?

(Luin tuon John Bunyan kirjan "Kristityn Vaellus" ja nyt huomaan,
että allogorinen kirjoitustyyli tarttui myös tähän tekstiin.)

Ihmisen tallustelua tällä pallolla voi verrata matkaan merellä. Istumme pienessä paatissa ilman purjeita. Kätemme vahvasti kiinni peräsimessä. Olemme keskellä elämän myrskyjä ja aallokkoja. Ilman täyttä varmuutta mihin tuuli meitä kuljettaa. meillä on kuitenkin toivo johdatuksesta.




"Kaikki, joita Jumalan Henki johtaa, ovat Jumalan lapsia." (Room 8:14).

Ennen kääntymystä, ihminen seilaa avomerellä oman tahtonsa mukaan. Hän haluaa pitää itse kiinni peräsimestä, kuvitellen olevansa yksin tarpeeksi viisas ja sillä viisaudella löytävänsä satamaan. Tässä tilassa seilaa, tälläkin hetkellä suurin osa ihmisistä planeetallamme. Miten siis on, voimmeko me löytää elämän satamaan oman viisautemme varassa? Emme voi. Se on se totuus jonka jokaisen meistä on hyväksyttävä, jotta voimme pelastua. Se on kolaus meidän ylpeydellemme ja omavanhurskaudellemme, mutta se on totuus jonka on tultava julki.

Vaikka laivasi olisi kuinka pramea tahansa et silti löydä satamaan oman viisautesi varassa. Langenneen laiva on lastattu ylpeydellä ja omavanhurskaudella, eikä hän huomaa kuinka kovassa aallokossa alus ottaa vettä sisään ja vajoaa yhä syvemmälle. Hän saattaa kuulla, muiden huutoja ja varoituksia, mutta silti omassa ylpeydessään suhtautuu niihin ylenkatsovasti.

Herramme sanoo tässä tilassa olevalle:
"Sinä kerskut, että olet rikas, entistäkin varakkaampi, etkä tarvitse enää mitään. Et tajua, mikä todella olet:surkea ja säälittävä, köyhä sokea ja alaston." (Ilm 3:17)

kovia sanoja, jotka kolahtivat aikanaan myös minun ylpeyteeni ja omavanhurskauteeni.

Me olemme yksinämme toivottomassa tilassa. Keskellä myrskyävää merta joka on valmis nielemään meidät syvyyksiin. Tämän tilan huomaaminen herättää toivottomuutta. Ihminen joka havahtuu tähän, näkee nyt ensimmäistä kertaa missä hän on. Pimeässä, yksin, kylmissään ja ilman tietä satamaan.

Majakan valo loistaa kuitenkin horisontissa.

Jeesus sanoo:
"Minä olen maailman valo. Se joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo"

Tilaansa herännyt matkaaja saattaa nyt miettiä "onko tuo valo aina ollut horisontissa, miksi en sitä huomannut aiemmin?"

Valo ohjaa kapealle portille. Herra sanoo matkaajille:

"Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen."
(Matt 7)

Portti on niin kapea, että osa laivan tarvikkeista on heitettävä yli laidan. Kontit täynnä ylpeyttä ja omavanhurskautta on heitettävä laivan yli. Suurta vapautta ja riemua herättää kuitenkin se, että kaikki ne kontit täynä meidän syntejämme ja rikkeitämme voidaan heittää meren syvyyksiin. Ne vaipuvat pohjaan, eikä niitä enään muistella.

Portti ei ole pelkästään kapea, mutta myös portilta alkava tie on niin kapea, ettei meidän pramea jahtimme pysty seilaamaan sitä pitkin.

Sen sijaan matkaajalle tarjotaan pientä venettä, joka saattaa aluksi vaikuttaa kovin pieneltä vanhan jahtimme rinnalla. Suurin osa matkaajista palaa tässä vaiheessa takaisin, kieltäytyen tarjouksesta. He pitävät kiinni juuri niistä konteista jotka painavat heitä pohjaan.

"Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon mnua."
(Mark 8)

Osa kuitenkin ryntää kohti tätä pelastusta. He tietävät todellisen tilansa. Se perusta minkä varaan he olivat laskeneet koko elämänsä ja iankaikkisen kohtalonsa on vajoamassa syvyyksiin. He rientävät Herran käsiin, joka odottaa heitä kapealla portilla. Heille katoavan maailman rikkaudet eivät enään merkitse mitään.

"Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman, mutta menettä sielunsa?, Millä ihminen voi ostaa sielunsa takaisin?"
(Mark 8)

He ovat valmiita luopumaan vanhasta "jahdistaan" ja astumaan tähän uuteen veneeseen. Joka on kuitenkin pienestä koostaan huolimatta varmaa tekoa. Aallot eivät sitä horjuta, eikä mikään myrsky sitä upota.

"Minä annan heille ikuisen elämän. He eivät koskaan joudu hukkaan, eikä kukaan riistä heitä minulta. Isäni joka on heidät minulle antanut on suurempi kuin kukaan muu eikä kukaan voi riistää heitä Isäni kädestä."
(Joh 10)

Heidän kapteeninaan on ikiaikojen Jumala ja tämä pelatuksen laiva ei ole enään heidän itsensä ohjauksessa vaan sitä ohjaa hän joka on heidät kutsunut.

Oletko sinä valmis antamaan oman elämäsi Herramme ohjaukseen? Se ei sinua pelasta jos pyydät Herraamme vain istumaan taakse. Ei, sinun on istuttava taakse ja sanottava Herralle.

"Sinä tiedät tien kotiin, ohjaa sinä tietäni."