Kenen ohjauksessa sinä olet?

(Luin tuon John Bunyan kirjan "Kristityn Vaellus" ja nyt huomaan,
että allogorinen kirjoitustyyli tarttui myös tähän tekstiin.)

Ihmisen tallustelua tällä pallolla voi verrata matkaan merellä. Istumme pienessä paatissa ilman purjeita. Kätemme vahvasti kiinni peräsimessä. Olemme keskellä elämän myrskyjä ja aallokkoja. Ilman täyttä varmuutta mihin tuuli meitä kuljettaa. meillä on kuitenkin toivo johdatuksesta.




"Kaikki, joita Jumalan Henki johtaa, ovat Jumalan lapsia." (Room 8:14).

Ennen kääntymystä, ihminen seilaa avomerellä oman tahtonsa mukaan. Hän haluaa pitää itse kiinni peräsimestä, kuvitellen olevansa yksin tarpeeksi viisas ja sillä viisaudella löytävänsä satamaan. Tässä tilassa seilaa, tälläkin hetkellä suurin osa ihmisistä planeetallamme. Miten siis on, voimmeko me löytää elämän satamaan oman viisautemme varassa? Emme voi. Se on se totuus jonka jokaisen meistä on hyväksyttävä, jotta voimme pelastua. Se on kolaus meidän ylpeydellemme ja omavanhurskaudellemme, mutta se on totuus jonka on tultava julki.

Vaikka laivasi olisi kuinka pramea tahansa et silti löydä satamaan oman viisautesi varassa. Langenneen laiva on lastattu ylpeydellä ja omavanhurskaudella, eikä hän huomaa kuinka kovassa aallokossa alus ottaa vettä sisään ja vajoaa yhä syvemmälle. Hän saattaa kuulla, muiden huutoja ja varoituksia, mutta silti omassa ylpeydessään suhtautuu niihin ylenkatsovasti.

Herramme sanoo tässä tilassa olevalle:
"Sinä kerskut, että olet rikas, entistäkin varakkaampi, etkä tarvitse enää mitään. Et tajua, mikä todella olet:surkea ja säälittävä, köyhä sokea ja alaston." (Ilm 3:17)

kovia sanoja, jotka kolahtivat aikanaan myös minun ylpeyteeni ja omavanhurskauteeni.

Me olemme yksinämme toivottomassa tilassa. Keskellä myrskyävää merta joka on valmis nielemään meidät syvyyksiin. Tämän tilan huomaaminen herättää toivottomuutta. Ihminen joka havahtuu tähän, näkee nyt ensimmäistä kertaa missä hän on. Pimeässä, yksin, kylmissään ja ilman tietä satamaan.

Majakan valo loistaa kuitenkin horisontissa.

Jeesus sanoo:
"Minä olen maailman valo. Se joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo"

Tilaansa herännyt matkaaja saattaa nyt miettiä "onko tuo valo aina ollut horisontissa, miksi en sitä huomannut aiemmin?"

Valo ohjaa kapealle portille. Herra sanoo matkaajille:

"Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen."
(Matt 7)

Portti on niin kapea, että osa laivan tarvikkeista on heitettävä yli laidan. Kontit täynnä ylpeyttä ja omavanhurskautta on heitettävä laivan yli. Suurta vapautta ja riemua herättää kuitenkin se, että kaikki ne kontit täynä meidän syntejämme ja rikkeitämme voidaan heittää meren syvyyksiin. Ne vaipuvat pohjaan, eikä niitä enään muistella.

Portti ei ole pelkästään kapea, mutta myös portilta alkava tie on niin kapea, ettei meidän pramea jahtimme pysty seilaamaan sitä pitkin.

Sen sijaan matkaajalle tarjotaan pientä venettä, joka saattaa aluksi vaikuttaa kovin pieneltä vanhan jahtimme rinnalla. Suurin osa matkaajista palaa tässä vaiheessa takaisin, kieltäytyen tarjouksesta. He pitävät kiinni juuri niistä konteista jotka painavat heitä pohjaan.

"Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon mnua."
(Mark 8)

Osa kuitenkin ryntää kohti tätä pelastusta. He tietävät todellisen tilansa. Se perusta minkä varaan he olivat laskeneet koko elämänsä ja iankaikkisen kohtalonsa on vajoamassa syvyyksiin. He rientävät Herran käsiin, joka odottaa heitä kapealla portilla. Heille katoavan maailman rikkaudet eivät enään merkitse mitään.

"Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman, mutta menettä sielunsa?, Millä ihminen voi ostaa sielunsa takaisin?"
(Mark 8)

He ovat valmiita luopumaan vanhasta "jahdistaan" ja astumaan tähän uuteen veneeseen. Joka on kuitenkin pienestä koostaan huolimatta varmaa tekoa. Aallot eivät sitä horjuta, eikä mikään myrsky sitä upota.

"Minä annan heille ikuisen elämän. He eivät koskaan joudu hukkaan, eikä kukaan riistä heitä minulta. Isäni joka on heidät minulle antanut on suurempi kuin kukaan muu eikä kukaan voi riistää heitä Isäni kädestä."
(Joh 10)

Heidän kapteeninaan on ikiaikojen Jumala ja tämä pelatuksen laiva ei ole enään heidän itsensä ohjauksessa vaan sitä ohjaa hän joka on heidät kutsunut.

Oletko sinä valmis antamaan oman elämäsi Herramme ohjaukseen? Se ei sinua pelasta jos pyydät Herraamme vain istumaan taakse. Ei, sinun on istuttava taakse ja sanottava Herralle.

"Sinä tiedät tien kotiin, ohjaa sinä tietäni."

Annos Apologetiikkaa

"Mieletön se, joka ajattelee "ei Jumalaa ole"
Psalmi 53

Tämä osio on omistettu kaikille teille ateisteille, agnostikoille ym epäileville Tuomaille.

#1 "uuden Jerusalemin 12 kiveä"




"Mutta Tuomas sanoi: "En usko. Jos en itse näe naulanjälkiä hänen käsissään ja pistä sormeani niihin ja jos en pistä kättäni hänen kylkeensä, minä en usko."

Viikon kuluttua Jeesuksen opetuslapset olivat taas koolla, ja Tuomas oli toisten joukossa. Ovet olivat lukossa, mutta yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!" Sitten hän sanoi Tuomaalle: "Ojenna sormesi: tässä ovat käteni. Ojenna kätesi ja pistä se kylkeeni. Älä ole epäuskoinen, vaan usko!"

Silloin Tuomas sanoi: "Minun Herrani ja Jumalani!"

Jeesus sanoi hänelle: "Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe."

(Johannes 20)

Tuokaa minun lapseni takaisin!

"Pelasta ne, joita kuolemaan viedään, pysäytä ne, jotka surmapaikalle hoippuvat."
(sananl. 24:11 KR38)




(http://www.youtube.com/user/sermonindex)


Maailmassa kuolee n.3 ihmistä jokainen sekunti. 2/3 maapallon väestöstä asuu Aasiassa. n.70% siellä asuvista ei ole koskaan kuullutkaan Jeesuksesta, ja siitä mitä heidän puolestaan on tehty.

Oletko sinä uskossa? Tiedätkö sinä mitä ristillä tapahtui. Tiedätkö sinä niistä nauloista jotka lyötiin meidän vapahtajamme raajoihin, sinun syntiesi tähden. Tunnetko sinä Kirkkauden Kuninkaan, joka ei ollut syntiä tehnyt. Hän joka ei vääryyttä tuntenut. Mutta sinun tähtesi tuli kiroukseksi tähän maailmaan. Kuuletko sinä Jeesuksen huudot ristillä. "Voimani valuu maahan kuin vesi, luuni irtoavat toisistaan. Sydämeni on kuin pehmeää vahaa, se sulaa rinnassani, Ruumiini luut näkyvät kaikki. Ilkkuen he katsovat minuun, jakavat vaatteeni keskenään ja heittävät puvustani arpaa." (Ps 22:15,17-18)

Tiedätkö sinä että hän nousi kuolleista, mursi Helvetin portit. Hän antoi langenneelle mahdollisuuden päästä kotiin Isän luokse. Voit kuulla Jeesuksen nousevan kirkkauteen, voit kuulla Hänen sanansa."Kohotkaa korkeiksi portit, avartukaa ikiaikaiset ovet! Kirkkauden kuningas tulee."(Ps 24:9) Ja niin ensimmäistä kertaa kautta maailman historian Ihminen käveli sisään Taivaan porteista. Sillä niin meidän pelastajamme on Ihminen kuin Hän on myös Jumala. Yksi sovittaja Jumalan ja ihmisen välillä.

Jos kaiken tämän tiedät. Ja olet todeksi elänyt niin onko sielussasi huolta muiden pelastuksesta? Raamattu kertoo meille että elämässä on vain kaksi tietä. Kapea tie joka vie elämään. Sekä leveä tie joka vie kadotukseen. Suurin osa ihmisistä tällä planeetalla on leveällä tiellä. Miljoonia jotka eivät ole koskaan kuulleetkaan Pelastajasta joka maksoi heidän syntinsä.

"Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille"
-Jeesus Kristus

Historian Havinaa

Richard Wurmbrand

Tässä osiossa esittelen tunnettuja kristittyjä kautta historian. Tänään vuorossa on Romaniassa syntynyt luterilainen kristitty, kirjailija ja opettaja Richard Wurmbrand.

Tunnetuksi Wurmbrand tuli maanalaisen seurakunnan toiminnasta kommunistihallinnon alla. Hän myös joutui vainon kohteeksi uskonsa vuoksi. Vankilassa hän vietti kaikkiaan 14 vuotta. Ne asiat mitä hän ja muut kirstitytjoutuivat siellä kokemaan ovat aika rankkaa luettavaa. Kaikki ihmisyyden arvo oli riisuttu pois näiltä vangeilta, jotka viruivat keskitysleireillä. Tärkeintä oli kuitenkin se, että kaiken tuon vainon keskellä Herra oli heidän vierellään.Vankilaan Richard joutui monista eri syistä. Yksi näistä oli kommunistihallinnon näkemysten vastustaminen. "Sodan päätyttyä Wurmbrandit aloittivat salaisen lähetystyön maata miehittävien neuvostosotilaiden parissa. Vuonna 1945 he osallistuivat kommunistihallituksen järjestämään ”Kulttien kongressiin”, jossa kirkonmiehet vannoivat uskollisuutta uudelle hallitukselle. Sabina käski miehensä ”pyyhkiä häpeä Jeesuksen kasvoilta”. Riskin tietäen Richard julisti kokoukselle, että kristityn tehtävä on korottaa yksin Kristusta."

Kokemuksistaan vankilassa ja vainon alla Richard kirjoitti kirjassaan "Kidutettu Kristuksen Tähden." Teos, jonka jokaisen kristityn tulisi lukea.

Lähteet: Wikipedia, stefanus.fi


Laitan tähän vielä videoklipin(englanniksi), jossa Wurmbrand kertoo omakohtaisesti kokemastaan.

Historian Havinaa

Tähän osioon poimin tunnettujen kristittyjen ajatuksia ja mietteitä. Ensimmäisenä vuorossa on 1600- luvulla vaikuttanut saarnas mies John Bunyan. Otteet ovat kirjasta Kristityn Vaellus.

Aiheena on Jumalan Pelko.

Miten kuvailisit oikeaa pelkoa?

"Oikean pelon tunnistaa kolmesta seikasta:

1.Sen aiheesta. Sen aiheuttaa pelastava synnintunto
2.Se saa sielun etsimään pelastusta Kristuksesta
3.se herättää ja ylläpitää sielussa syvän kunnioituksen Jumalaa, hänen sanaansa ja teitään kohtaan. Sielu pysyy arkana ja pelkää kääntyä hänen tieltään oikealle tai vasemmalle mihinkään sellaiseen, mikä tuottaisi häpeää Jumalalle, rikkoisi rauhan, murehduttaisi Pyhää Henkeä tai antaisi viholliselle aiheen pahoihin puheisiin.

Tietämättömät ihmiset eivät tajua, että tuollaiset pelon aiheet ovat heille hyväksi, ja siksi he yrittävät tukahduttaa niitä.

1.He luulevat, että niiden pelkojen aiheuttaja on paholainen, vaikka se todellisuudessa on Jumala, ja siksi he vastustavat niitä aivan kuin jotakin turmiollista.
2.He luulevat myös, että nuo pelot pyrkivät tuhoamaan heidän uskonsa – vaikkei heillä raukoilla uskoa edes ole – ja siksi he kovettavat sydämensä niitä vastaan. 3. He arvelevat, ettei heidän tulisi pelätä, ja siksi he peloistaan huolimatta kasvattavat väärää luottamusta. 4. He tajuavat, että nämä pelot pyrkivät ryöstämään heidän surkean oman pyhyytensä, ja siksi he vastustavat niitä kaikin voimin.

Miksi tälläiset ihmiset niin äkkiä luopuvat tästä?

1.Vaikka heidän omatuntonsa on herännyt, heidän mielensä ei muutu. Kun sitten syyllisyys vaimenee, heillä ei enää olekaan syytä olla uskonnollisia. Siksi he luonnostaan kääntyvät takaisin omille teilleen. Samoin koira joka tulee syömästään ruoasta huonovointiseksi, oksentaa kaiken niin kauan kuin pahoinvointia kestää. Ei se tee sitä vapaasta tahdostaan – jos nyt koiralla voi sanoa olevan tahtoa – vaan siksi, että sen vatsa on sekaisin. Mutta kun pahointi on ohitse, koira ei ollenkaan inhoa oksennustaan, ja niin se kääntyy syömään koko sotkun . Totta on, mitä on kirjoitettu: ”Koira palaa oksennukselleen” (2piet 2:22) Koska nämä ihmiset pyrkivät taivaaseen vain helvetin kauhujen pelosta, taivaan ja pelastuksen kaipuu kylmenee heiltä heti kun helvetin tunto ja tuomion pelko haihtuu. Kun sitten syyllisyys ja pelko ovat poissa, taivaan ja onnen toivo katoaa ja he palaavat omille teilleen.
2. Toinen syy on se, että orjalliset pelot saavat heidät valtaansa. Nyt puhun heidän ihmispelostaan, sillä ihmispelko panee paulan(sanan. 29:25) Vaikka he siis näyttävät pyrkivän taivaaseen niin kauan kuin helvetin lieskat lyövät heidän ympärillään, he perääntyvät heti kun tuo kauhu hiukan hellittää. He tahtovat olla viisaasti vaarantamatta kaikkea jonkin tähden, mistä eivät ole selvillä, tai ainakin välttää joutumasta vääjäämättä tarpeettomiin vaikeuksiin. Niin he palaavat maailmaan.
3. Uskonnon häpeä on esteenä heidän tiellään. He ovat ylpeitä, ja uskonto on heidän silmissään alhaista ja halveksittavaa. Kun he siis ovat kadottaneet helvetin tunnon ja tulevan vihan pelon, niin he palaavat entiselle tielleen.
4. Syyllisyys ja pelon ajatteleminen on heistä vastenmielistä. He eivät tahdo nähdä onnettomuuttaan ennen kuin joutuvat siihen. Jos he tahtoisivat katsoa sitä avoimin silmin, se voisi ajaa heidät pakenemaan sinne, mihin vanhurskaat juoksevat turvaan, mutta kuten sanoin, he torjuvat syyllisyydeen ja pelon ajattelemisenkin. Kun he ovat päässeet eroon peloistaan ja Jumalan vihan ajattelemisesta, he paaduttavat mielensä ja valitsevat sellaisen tien joka vielä lisää heidän paatumustaan.
Kaiken takana on se, ettei mieli ja tahto ole muuttunut. Siksi he ovat samanlaisia kuin se tuomarin edessä seisova rikollinen, joka näyttää vavisten katuvan sydämensä pohjasta, mutta syynä on vain hirsipuun pelko eikä rikoksen kauhistuminen. Tämän näkee siitä, että kun hän on päässyt vapauteen, hän varastaa taas ja on siis edelleen rikollinen, mutta jos hänen mielensä olisi muuttunut, hän ei tekisi niin.

Miten palaaminen tapahtuu?

1.He torjuvat ajatuksistaan kaiken mahdollisen, mikä muistuttaa heitä Jumalasta, kuolemasta ja tulevasta tuomiosta.
2. Sitten he hylkäävät vähitellen yksityisen rukouksen, himojen hillitsemisen, valvomisen, synnin surun ja muun sellaisen.
3.Sitten he hylkäävät elävien ja lämpimien kristittyjen seuran
4.Tämän jälkeen he alkavat vieroksua Sanan kuulossa käymistä, Sanan lukemista, seurakunnan kokoontumisia ja muuta sellaista.
5. Sitten he alkavat etsiä vikoja uskovista siinä pirullisessa tarkoituksesas, että saisivat tästä syyn jättää uskonnon, muka toisista löytämiensä vikojen tähden.
6.Sitten he alkavat liittyä lihallisten ja kevytmielisten ihmisten seuraan.
7. Sitten he antavat periksi lihallisille ja kevytmielisille haluille salaisesti ja ovat tyytyväisiä, jos näkevät samoja piirteitä rehellisinä pidetyissä ihmisissä, koska voivat heidän esimerkkiään noudattaen antautua näihin julkisemmin.
8. Tämän jälkeen he alkavat leikitellä pikkusynneillä avoimesti.
9. Ja kun he ovat paatuneet, totuus heistä paljastuu. Näin he ovat taas kurjuudessa, ja jollei armon ihmettä tapahdu, he menehtyvät omaan petokseensa iankaikkisesti."

Lue lisää John Bunyanista täältä.